Kylpyhuonetta on kuivattu on tilakuivurilla, jonka periaatteena on imeä kosteutta ilmasta, jonka seurauksena betonista haihtuu kosteutta ja luultavasti joidenkin ilmiöiden vuoksi, kapillaari-ilmiö (vesi nousee ohuissa putkissa toiminee huokoisissa aineissa, luulisin, että myös betonissa) ja diffuussio (eli vesihöyryn osapaineet tasoittuvat) ja muiden ilmiöiden ansiosta kosteus tasoittuu, ja betoni kuivuu eli vesihöyry haihtuu ilmaan ja poistuu. Betonin paksuus vaikuttaa kuivumiseen. Mitä paksumpi betoni on, sen kauemmin kestää.
Talvella ilma sisätiloissa lienee muutenkin "kuivempaa" kuin kesällä suhteellinen kosteus talvella luokkaa 30% ja kesällä esim. 60%, jolloin sisäilmassa on kosteutta enemmän. Ilmankosteudessahan on eroja suhteellinen kosteus ja "absoluuttinen" kosteus. Kylmään ilmaan (siis pakkasilma) sitoutuu ja voi sitoutua vähemmän vesihöyryä kuin lämpimään ilmaan, mikä ilmenee tultaessa silmälasit päällä pakkasesta huoneilmaan, lasit huurtuvat, eli "ylimääräinen" vesi tiivistyy lasin pintaan.
Ilman suhteellinen kosteus on yleensä luokkaa 30-80%.
Betonin ja muiden rakenteiden puolesta asia ei liene aivan samoin?
Erilaisia mittareita on markkinoilla, mutta minulla ei ole, sillä kunnon mittarit maksavat satoja euroja.
Jollakin asteikolla lienee esim. 40 voisi olla suhteellisen kuivaa, 50-80 olisi kosteaa ja yli 80 sitten märkää...
Vakuutan, että en ole ammattilainen, joten suhtaudu tähän kokijan blogina. Etsiessäni tietoa eri lähteistä, joku puhuu pintakosteudesta, toinen jostain muusta. Kapillaari-ilmiö, diffuusio lienevät kyllä ne siirtymismekanismit ja kuvan kuivaimella kuivataan ilmaa, johon betonin kosteus siirtyy.
Meidän kokemus on olla kuunnella kuivarin huminaa, odotella kuivumista, ja käydä vuokrakämpässä suihkussa ja pestä siellä pyykkiä.
***
Luultavasti selvitään noin 3:n viikon kuivauksella, jossa 2,5 viikkoa myös sauna lattiamatotta.
